Päätin tuossa muutama päivä sitten tehdä tällaisen kysymys ja vastaus postauksen ja laitoin Instagramiin (laukatentahtiin_lotta) kuvat, jonka kommentteihin saisi kysyä kaikenlaista minun heppailustani. Kysymyksiä ei tullut ihan niin paljon kuin kuvittelin mutta jonkun verran kuitenkin. :D
Miksi aloitit ratsastuksen?
Ratsastin ekan kerran joskus helmikuussa 2008 luokkakaverin (7v?) synttäreillä Melkkilän Aida-shettiksellä ja olin ihan intona heti. Toinen kaveri oli jo silloin ratsastanut epäsäännöllisesti pari kertaa ja päätimme sitten että aloitamme tunnit Melkkilässä, kun siellä saa aloittaa vasta kun on kouluikäinen. Menin jo pari kertaa ennen kesälomaa ja ekaluokan alkaessa oli kiva "palata" tallille.
Ei siihen sen kummempaa syytä ole kuin se, että hevoset oli niin kivoja ja suurin osa muistakin meidän luokan tytöistä aloitti ratsastuksen silloin ekalla luokalla.
Kuinka kauan olet harrastanut ratsastusta?
Kuinka kauan olet ratsastanut?
Jos aloitin 2008 huhti-toukokuussa, niin tänävuonna silloin tulee täyteen.... kahdeksan vuotta. Huhhuh.
Mikä tekee Huimasta erityisen?
Vaikea kysymys. Aloin pohtia vastausta jo heti kun näin kysymyksen, enkä vieläkään ole ihan varma. Onko se ponin luonne? Vai vauhti ja määrätietoisuus? Taidot ja hyppykyky?
Varmaankin kaikki yhteensä. Huima on kaikin puolin erityinen poni ja jos rupeaisin kertomaan sen kaikkia hyviä puolia, istuisin tässä nojatuolissa läppäri sylissä vielä huomenna.
Kahden vuoden aikana, kun menee samalla ponilla kaksi-kolme kertaa viikossa, alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen hevosen ja ratsastajan tunnesiteeseen. Tunnistan Huimiksen hirnahduksen (okei, ponilla on niin ruma ääni että sen tunnistaa missä vain) ja hörinän, kun se saa iltaruuan. Tiedän, miten se ravistaa päätään ja pärskähtää estetunnin jälkeen, ja kuinka se laskee turvan kämmenelle ja hamuaa siitä prixit tai porkkananpalat. Tiedän, miltä sen laukka ja ravi tuntuu, kuinka se kävelee ja täsmälleen miten sekieltää esteelle hyppää esteet. Tiedän, minkä verran pohjetta se tarvitsee avotaivutukseen, tai kuinka paljon pidätystä pysähdykseen. Tunnen sen ponin. Se vaan on erityinen, kaikki siinä on erityistä.
Jos saisit nyt oman ponin, olisiko se Huima voi jokin muu?
Tämä on myös paha kysymys. Toki mielessä pyörii koko ajan se "haluan jonkun toisen, jonkun hevosen, jolla uskallan hypätä", mutta toisaalta... Mikä olisikaan ensiponiksi sen parempi, kuin täysin tuttu ja turvallinen poni (sitäpaitsi sitten en näkisi kenenkään muun menevän sillä ehehe...) Sitten tulee taas se miinuspuoli, että Huimis täyttää tänävuonna jo 19 vuotta, eli si ole enää mikään nuori. Voi olla että se elää pitkän elämän, voi olla että loukkaantuu vanhana mammana, eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaminen. Eikä eläkepäivillä sillä viitsisi edes hypätä.
Itse en varmaankaan tästä enää kasva, eli pysyisin Huimalle hyvän mittaisena, mutta ponin koko itsessään on taas miinus. Pieni poni, en uskalla hypätä yli kasikymppiä. Voi miksen voinut ihastua johonkin hevoseen, esimerkiksi Melkkiläm Mimmiin, joka on tällä hetkellä sitäpaitsi myynnissä...
Joo, vastaus on, että jos saisin mahdollisuuden ostaa oma poni, miettisin ja miettisin, kunnes päätyisin ostamaan mummohepan Melkkilästä ja sitten kun hänestä aika jättää, siirtyisin seuraavaan.
Oletko enemmän este- vai kouluratsastaja?
Ehdottomasti olen enemmän esteratsastaja. Esteet ovat se jännitys ja vauhti, jota saan ratsastuksesta, kouluratsastus se taito ja kauneus. Olen kyllä ruvennut kiinnostumaan kouluratsastuksesta koko ajan enemmän ja enemmän, mutta uskon, että pysyn vain esteiden puolella.
Minkälainen olisi unelmienhevosesi?
Tähän on helppo vastata. Se olisi luonteeltaan täysin samanlainen kuin Huimis, plus että olisi hiiiukan sosiaalisempi ihmisiä ja muita hevosia kohtaan. Säältään se olisi noin 157-162, eli hevonen. Hyppykapasiteettia riittäisi sinne yli metriin, mutta olisi silti hyvä harjoitteluhevonen, eli olisi ymmärtäväinen ja antaisi virheitä anteeksi. Maastovarma ja helppo käsitellä, lastata, yms. Koulupuolella vähintään joku Vaikea A-taso, koska haluaisin edistyä myös sillä puolella.
Ulkonäkö voisi olla myös Huimikselta, eli tuollainen perus ruunikko + tuo tähti, että se olisi juuri niinkuin Huima.
Unelmahevoseni olisi minun rakas poniseni venytetyillä jaloilla ja lisäämällä hiukan taitoja. ;)
Korkein hyppäämäsi este?
90cm hevosella ja ponilla.
Jos sinulla olisi poni, olisiko se kotona vai täysihoitotallilla?
Jos olisi mahdollisuus (ja se poni) pitäisin sitä kotona. Tietysti täysihoitotalli olisi helpompi, mutta jos olisi maata ja metsää, olisi ihanaa pitää oma poni omassa pihassa.
Ei siihen sen kummempaa syytä ole kuin se, että hevoset oli niin kivoja ja suurin osa muistakin meidän luokan tytöistä aloitti ratsastuksen silloin ekalla luokalla.
Kuinka kauan olet harrastanut ratsastusta?
Kuinka kauan olet ratsastanut?
Jos aloitin 2008 huhti-toukokuussa, niin tänävuonna silloin tulee täyteen.... kahdeksan vuotta. Huhhuh.
Mikä tekee Huimasta erityisen?
Vaikea kysymys. Aloin pohtia vastausta jo heti kun näin kysymyksen, enkä vieläkään ole ihan varma. Onko se ponin luonne? Vai vauhti ja määrätietoisuus? Taidot ja hyppykyky?
Varmaankin kaikki yhteensä. Huima on kaikin puolin erityinen poni ja jos rupeaisin kertomaan sen kaikkia hyviä puolia, istuisin tässä nojatuolissa läppäri sylissä vielä huomenna.
Kahden vuoden aikana, kun menee samalla ponilla kaksi-kolme kertaa viikossa, alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen hevosen ja ratsastajan tunnesiteeseen. Tunnistan Huimiksen hirnahduksen (okei, ponilla on niin ruma ääni että sen tunnistaa missä vain) ja hörinän, kun se saa iltaruuan. Tiedän, miten se ravistaa päätään ja pärskähtää estetunnin jälkeen, ja kuinka se laskee turvan kämmenelle ja hamuaa siitä prixit tai porkkananpalat. Tiedän, miltä sen laukka ja ravi tuntuu, kuinka se kävelee ja täsmälleen miten se
Jos saisit nyt oman ponin, olisiko se Huima voi jokin muu?
Tämä on myös paha kysymys. Toki mielessä pyörii koko ajan se "haluan jonkun toisen, jonkun hevosen, jolla uskallan hypätä", mutta toisaalta... Mikä olisikaan ensiponiksi sen parempi, kuin täysin tuttu ja turvallinen poni (sitäpaitsi sitten en näkisi kenenkään muun menevän sillä ehehe...) Sitten tulee taas se miinuspuoli, että Huimis täyttää tänävuonna jo 19 vuotta, eli si ole enää mikään nuori. Voi olla että se elää pitkän elämän, voi olla että loukkaantuu vanhana mammana, eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaminen. Eikä eläkepäivillä sillä viitsisi edes hypätä.
Itse en varmaankaan tästä enää kasva, eli pysyisin Huimalle hyvän mittaisena, mutta ponin koko itsessään on taas miinus. Pieni poni, en uskalla hypätä yli kasikymppiä. Voi miksen voinut ihastua johonkin hevoseen, esimerkiksi Melkkiläm Mimmiin, joka on tällä hetkellä sitäpaitsi myynnissä...
Joo, vastaus on, että jos saisin mahdollisuuden ostaa oma poni, miettisin ja miettisin, kunnes päätyisin ostamaan mummohepan Melkkilästä ja sitten kun hänestä aika jättää, siirtyisin seuraavaan.
Oletko enemmän este- vai kouluratsastaja?
Ehdottomasti olen enemmän esteratsastaja. Esteet ovat se jännitys ja vauhti, jota saan ratsastuksesta, kouluratsastus se taito ja kauneus. Olen kyllä ruvennut kiinnostumaan kouluratsastuksesta koko ajan enemmän ja enemmän, mutta uskon, että pysyn vain esteiden puolella.
Minkälainen olisi unelmienhevosesi?
Tähän on helppo vastata. Se olisi luonteeltaan täysin samanlainen kuin Huimis, plus että olisi hiiiukan sosiaalisempi ihmisiä ja muita hevosia kohtaan. Säältään se olisi noin 157-162, eli hevonen. Hyppykapasiteettia riittäisi sinne yli metriin, mutta olisi silti hyvä harjoitteluhevonen, eli olisi ymmärtäväinen ja antaisi virheitä anteeksi. Maastovarma ja helppo käsitellä, lastata, yms. Koulupuolella vähintään joku Vaikea A-taso, koska haluaisin edistyä myös sillä puolella.
Ulkonäkö voisi olla myös Huimikselta, eli tuollainen perus ruunikko + tuo tähti, että se olisi juuri niinkuin Huima.
Unelmahevoseni olisi minun rakas poniseni venytetyillä jaloilla ja lisäämällä hiukan taitoja. ;)
Korkein hyppäämäsi este?
90cm hevosella ja ponilla.
Jos sinulla olisi poni, olisiko se kotona vai täysihoitotallilla?
Jos olisi mahdollisuus (ja se poni) pitäisin sitä kotona. Tietysti täysihoitotalli olisi helpompi, mutta jos olisi maata ja metsää, olisi ihanaa pitää oma poni omassa pihassa.
xoxo
