17. huhtikuuta 2017

Ulkoasuremontti... tummanharmaata kesään?

Joopa joo. Tänään muokkasin sitten koko blogin ulkoasun kertaheitolla uusiksi, eikä siihen itseasiassa mennytkään ihan kauhean pitkää aikaa mitä aluksi epäilin - muutoksia oli sen verran paljon. Koko homma alkoi siitä kun lisäsin yhden ainoan CSS-koodin ja koko blogin ulkoasu räjähti ihan kaameaksi sekasotkuksi. (mitenköhän sellainenkin mahtoi tapahtua?) 

Ensiavuksi sitten vaihdoin teemaa (taas) ja lisäsin muutkin alussa suunnittelemani koodit ja lopuksi vielä pikamuokkasin uuden bannerin koulukisojen kuvasta. Banneri on ehkä hieman tylsähkö, mutta sopii mielestäni ihan kivasti blogin muuhun tunnelmaan. Pääsin lisäksi kokeilemaan Gimpin käyttöä uudella ihanalla koneellani ja sehän toimi aivan yhtä hyvin kuin vanhalla.
Linkit ovat nyt aaika pinkkejä ja ajattelin lisätä linkkeihin vielä hover-efektinä hitaan liukuvärjäytymisen, mutta katsoo nyt missä välissä senkin ehtii.

Älkää kysykö mistä tämä tummanharmaa-innoitus tuli, haluaisin kesäksi jotain hieman... kesäisempää... mutta kun ei niin ei. Tumma tummanharmaa - terveisin aivot. :D


Kommentoikaa ihmeessä mielipiteenne, risut ja ruusut ja kehitysideat ovat aina enemmän kuin tervetulleita.
Ja kaiken maailman CSS-koodit, joilla saa ulkoasusta vielä hienomman! ;-)



xoxo


9. huhtikuuta 2017

Kun ykkösponi tuo kakkossijalle


Postauksen kuvat ja video ©Nea

Jälleen hiukan pidempi hiljaisuus takana... ja jälleen ihan siitä syystä, ettei yksinkertaisesti ole ollut mitään aihetta mistä kirjoittaa. Enkä halua kirjoittaa kuvattomia postauksia, vaikka jokaviikkoiset este- ja koulutunnit ovatkin menneet todella hyvin. Ehkä taas kesään mennessä postaustahti parantuu, näin ainakin toivon. Ja kesällä tietysti tulee taas kaiken maailman haasteita, hevostapahtumia sun muuta. 
Nyt viikonloppuna olisi ollut Tampereen hevosmessut, mutta en ikävä kyllä tänäkään vuonna päässyt ottamaan osaa niihin. Ne tulevat aina niin yllättäen, että huomaan koko tapahtuman vasta lauantaiaamulla kun kaverit laittaa kuvia sieltä... No, tänä viikonloppuna en olisi päässyt messuille muutenkaan, koska Melkkilässä kilpailtiin kouluratsastuksessa. 


Minulla oli ratsuna tuttu ja turvallinen Huima kahdessa luokassa. Toinen oli Helppo C Tutustumisluokan kouluohjelma (rata B) 2016 ja toinen Helppo B:0 2009. Kummatkin radat olivat minulle uusia, en ole koskaan lukenut niitä edes läpi. Sain sentään muutaman hyvän koulutunnin alle, olen mennyt Huimalla tässä lähiaikoina aika paljon ja olen siihen ihan tyytyväinen. 




Vaikka aikaa valmistautumiseen oli kaksi tuntia, minulle tuli taas hiukan kiire verryttelemään. Mutta poni tuntui ihan hyvältä ja minulle oli lähes tunti aikaa. Huima oli vahva ja veti hiukan, mutta tuntui silti olevan kivasti takaosalla ja työskentelevänkin ihan hyvin. Käytin väsytyssuunnitelmaa, koska poni tuntuu aina tunnilla parhaalta silloin, kun sillä on ratsastettu jo yksi estetunti alle. Laukkasin siis aika reilusti ja melko reippaastikin, mutta jotenkin poni ei vain väsynyt. Sillä riitti energiaa vaikka mihin ja kun verryttelyn jälkeen jäimme maneesiin ilman ympärillä hääriviä ratsukoita, poni jännittyi vallan kamalasti. Ja viimeistään silloin, kun tuomari vihelsi pilliin lähtömerkiksi, menetin rentouden loputkin rippeet. 

Rata oli huonoin ratsastamani sen jälkeen, kun sain ensimmäisissä koulukisoissani Mimmin kanssa 48 prosenttia. Huima oli jännittynyt kuin viulun kieli ja halusi vain juosta pois tilanteesta. Itse yritin olla mahdollisimman rauhallinen, mutta eipä siitä kauheasti apua ollut. Oli pakko pitää kova käsi ettei poni pingo liian kovaa, ja se varmasti näkyi tuomareille. 

Pöytäkirjassa parhaat numerot olivat kaksi seiskaa: toinen radalle tulosta (radalla ei muuten pitänyt tervehtiä tuomaria alussa, mutta minäpä yritin kaksikin kertaa - joista sitten tuli -2 - kun en tajunnut että ei alkutervehdystä) kun poni oli niin suora ja toinen seiska tuli keskikäyntiin siirtymisestä ja lävistäjästä keskikäynnissä. Lappusessa komeili myös kaksi nelosta, kun poni vaihtoi laukan lävistäjällä molempiin suuntiin. Se oli niin jännittynyt ja niin menossa, että heitti ihan väkisin toiseen laukkaan. 
Muuten lappu olikin täynnä kutosta ja kuusi puolta. Kaksi vitostakin löytyi, joista toinen oli yleisvaikutelmassa kuuliaisuudessa, kun poni oli niin "pinkeä" niin kuin tuomari sanoo jokaisissa kisoissa, joissa menen Huimalla. :D Kaikesta huolimatta sain prosentit 60.000 joka olikin se minimi tulos jonka kestän, koska uudenvuoden lupaukseni oli, etten yhdestäkään C-radasta hanki alle kuuttakymmentä prosenttia.

Ilmeratsastaja vauhdissa jälleen... Mutta poni menee laukassa oikein kivasti!



Kun surkean radan jälkeen sain kolauksen saaneen egoni raahattua takaisin kentälle, kävin hakemassa evääni ja popsin myrtynyt ilme naamalla ylimajoneesoidun (<-- onko tuo sana?) kinkkusalaattini mahdollisimman äkkiä. Sitten kävimme Nean ja Maucan kanssa kävelyllä, kunnes menin uudelleen verryttelemään, seuraavaa rataa varten. Nea tuli mukaan kentälle, koska hän oli (tietysti :D) Maucan kanssa kolmen kärjessä toisena, joten oli pakko odottaa luokan loppuun. 

Minulla oli taas tunti aikaa ja toivoin, että poni nyt edes väsyisi, koska en halunnut mennä vielä vaikeammalle radalle nolaamaan itseäni uudestaan. En varmaan pääse yli tuosta C-radasta koskaan, nolottaa niin paljon oma ratsastus! Onneksi en saanut siitä videota...

Ennen luokan alkua sai halutessaan verrytellä maneesissa vartin verran ja onneksi olin molemmissa luokissa ensimmäinen lähtijä, koska en joutunut sitten verkan jälkeen odottelemaan ollenkaan. Huima tuntui nyt aivan älyttömän hyvältä ja verryttelyn aikana oli tapahtunut todella suuri muutos parempaan. Poni ei vetänyt ollenkaan, vaan kulki nätisti ja rauhallisesti suht. rennossa muodossa. Toivoin vaan koko sydämestäni, ettei se saisi taas hermoromahdusta pillin vihellyksestä.




Helppo B:0 2009 sujuikin todella odotettua paremmin. Tällä kertaa pöytäkirjassa komeili yksi ainoa seiska, - sekin yleisvaikutelmassa oikeiden teiden seuraamisesta - mutta laitan tämän sen piikkiin, että rata oli vaikeampi. Hyvin tasaisesti vitosta, viisi puolta ja kutosta. Yleisvaikutelmassa luki näin: "Täsmällisesti, huolellisesti esitetty, mutta kovin jännittynyttä. Työstä suoruutta, taipumusta ( => rentous => selän yli ) pyri sulkemaan jalka ponin ympäri (lyhyemmät jalustimet?) => rentoutta." ja olen kyllä samaa mieltä. Poni ei ollut puoliksikaan niin jännittynyt kuin ensimmäisellä radalla, mutta ei se silti rento ollut. 

Kuusi puoli tuli kohdasta siirtyminen keskikäyntiin, keskikäyntiä lävistäjä ja kommenttina oli "puhdasta, mutta saisi tulla paremmin yli rennon selän". Kutoset tulivat keskiravista lävistäjällä "rehellisempi työntö takaa kohti tuntumaa", voltista oikealle, vasemman laukan nostosta, sekä lopputervehdyksestä keskihalkaisijalle "suora, jännittyy". Yleisvaikutelmassa hevosen askellajien vapaus, säännöllisyys ja lennokkuus, sekä ratsastajan asento, istunta ja apujen käyttö toivat myös kutoset. 

Viisi puolet tulivat  radalle tulosta, ja tervehdyksestä "suora, mutta jännittää tuntumaa", voltista vasemmalle, toisesta lävistäjästä keskiravia, kolmikaarisesta kiemuraurasta "rehellisemmät taivutukset, jännittyy, täsmällinen tie", oikean laukan nostosta käynnistä, laukkavolteista molempiin suuntiin "rehellisemmin taivutukseen" ja harjoitusraviin siirtymisestä. 
Vitosia tippui molemmista laukkalävistäjistä, - piti mennä keskilaukkaa, mutten uskaltanut juurikaan lisätä ettei poni hypähdä vaihtamaan laukkaa - sekä pysähdyksestä ja peruutuksesta ensimmäisen keskilaukkalävistäjän jälkeen, minkä itsekin huomasin tulevan todella kättä vasten. Lisäksi yleisvaikutelmassa hevosen kuuliaisuudesta tuli vitonen. 

Ratavideossa tuli yllätyksenä se, kuinka jännittyneeltä Huima näyttää.  Se ei todellakaan tuntunut selästä noin jännittyneeltä, eikä näyttänyt olevan noin korkealla päänsä kanssa. Mutta eipä sen pään ihmettelyyn juuri aikaa ollutkaan.

Hetkisen odottelun jälkeen kuulin prosenttien olevan 56.200 ja pisteet 140.5. Eli ihan hyvät B-radalta ja loppujen lopuksi tarpeeksi hyvät oikeuttamaan toiseen sijaan! Meitä oli luokassa viisi, enkä olisi ikinä uskonut sijoituvani Huiman kanssa koulukisoissa, mutta näin se vain meni. Ja kaiken lisäksi voittajalla prosentteja oli 56.666, eli jäin vain reilut neljä kymmenesosaa prosenttia jälkeen. Jos olisin uskaltanut hiukan lisätä keskilaukassa lävistäjillä, olisin voinut saavuttaa jopa ensimmäisen sijan. Mutta hyvä näin, koska voittaja sai valkoisen satulahuovan, minä blingi-otsapannan ja innostuin otsapannasta paljon koska minulla on jo yksi valkoinen huopa ;-)

Alan pikkuhiljaa taas uskomaan itseeni. Sekä esteillä että koulussa, olen kaksissa peräkkäisissä koulukisoissa nyt sijoittunut ja kolmannet on tulossa muutaman viikon päästä, en muista tarkkaa päivämäärää. Nyt taas tappelen itseni kanssa siitä, menenkö Huimalla, Dandylla, Lotalla vai kokeilenko Mimmiä... Voi luoja auta näiden päätösten kanssa :D 

Mutta tästä se lähtee, hymyillen kohti tulevaa!

Onnellisen ällistynyt kakkonen! 




xoxo