19. kesäkuuta 2017

Riimu+ohjat = onnellinen hevonen

Vaiko onnellinen ratsastaja?
Kuvat © Nea

Blogimaailmassa ja varmaan muuallakin hevosmaailmassa on ilman varusteita ratsastus nyt IN. Kaikki haluavat kokeilla ilman satulaa/suitsia ratsastusta, kaulanaruilua ja kokonaan varusteitta menoa. Onhan se toki mieletön fiilis kun saat hevosen menemään pelkällä paino- ja pohjeavuilla samalla tavalla kuin varusteilla. 

Pakkohan minunkin on sitä kokeilla, mutta aloitamme Lotan kanssa ihan rauhallisesti ensin pelkällä riimu+ohjat-systeemillä - tietysti myös ilman satulaa - josta sitten mahdollisesti pääsemme joskus liikkumaan jopa kokonaan ilman varusteita.
Ensimmäinen kerta muutama viikko sitten ei mennyt ihan putkeen. Lotalla oli kovasti energiaa enkä saanut sitä oikein ohjattua ja pienillekin taivuksille sai sanoa hyvästit. Mutta siitä pettyneenä, mutta entistäkin päättäväisempänä sain puhtia yrittää vielä enemmän. 


Tänään (tai oikeastaan eilen, kellohan on jo yli puolenyön) kokeilin uudestaan ja kokeilu sattui sikäli sopivaan saumaan, että Lotalla oli käynyt raspaaja tutkimassa miksei mamma syö kunnolla, enkä olisi muutenkaan voinut mennä kovin rankkaa koulutreeniä. Laitoin siis riimun päähän ja ohjat siihen kiinni. Tällä kertaa otin itselleni myös kannukset, jos vaikka hevonen kääntyisi paremmin hieman vahvemmalla pohjeavulla. Ikävä kyllä ei käynyt niin onnistuneesti, että olisimme itse ratsastuksesta saaneet kuvia, mutta ratsastuksen jälkeisiä poseja kyllä löytyy.


Lotta tuntui vähän laiskalta alkuun, mutta voin laittaa syyksi kuuman ja aurinkoisen kesäpäivän. Ravi oli heti puhdasta ja hyvää, vaikka mamma siirtyilikin käyntiin pari kertaa ihan omia aikojaan. Ravi oli temmokasta ja ylöspäin suuntautuvaa ja siinä oli mukava istua. Lotta oli kaiken kaikkiaan todella hyvä ratsastaa ja vain ne taipumiset tuottivat jälleen ongelmia. Ohjaus ei ollut ihan niin hukassa kuin viimeksi, ehkä kannuksista olikin apua. 

Oli muuten rento hevonen! En ole ikinä saanut Lottaa noin rennoksi ratsastuksen aikana: se laski pään ja kaulan alas ja ravasi tyytyväisenä ja rentona läpi suunnanvaihdosten ja yli puomin - vaikkakin puomin jälkeen hiukan pidensi askelta. Kanssaratsastajatkin sanoivat, että näyttääpäs se rennolta. Rentous saattoi olla myös osana pientä laiskuutta, koska ravia sai pitää yllä alkutunnista ihan kunnolla. Mutta Lotta oli niin täydellinen <3


Arastelin hiukan laukkaa, koska viimeksi Lotta oli kiihdytellyt kamalasti ja riimun kanssa se oli kovin vaikea saada rauhalliseksi. Onneksi mamman laukka on tasaista ja mukavaa istua.

Nyt laukka kuitenkin pysyi mukavan tasaisessa rytmissä ja se hevonen oli aivan yhtä rento kuin ravissakin. En tajua. Miten se voi mennä noin hienosti? No, ne on ne kuolaimet. Kai hevonen järjellä ajateltuna onkin paljon rennompi, kun ei ole rautaa suussa joka venyttelee ja vanuttelee suupieliä. Pelkällä riimulla hevosella varmaan on "vapaampi" olo, eikä sitä voi vahingossakaan pakottaa ohjalla muotoon (sorrun tähän ehkä noin kerran tunnin aikana, jos ei millään suju...).

Laukassa Lotta jopa hieman venytti alaspäin ja hiukan haki kaulalle pituutta. Toki se oli hieman etupainoinen, mutta en viitsinyt ruveta häiritsemään, kun toinen tuntui niin nauttivan vapaasta tunteesta. Annoin sen vähän lisätäkin laukkaa ja sama fiilis säilyi loppuun asti. Toki siirtyminen ravin kautta käyntiin on aina yhtä kamalan pomputtava ja vaikea, mutta ehkä sitäkin pystyn parantamaan. Näin hyvistä treeneistä voi olla suunta vain ja ainoastaan samaa rataa, mutta entistä paremmin!


Pahoittelut mahdollisista kirjoitusvirheistä, näpyttelin postauksen kännykällä...

Oletteko te ratsastaneet ilman varusteita, tai riimulla?
Miten hevosenne ovat reagoineet siihen?



xoxo


4 kommenttia:

  1. Haha, mä en tiennytkään olevani muodikas... :D Caron kanssa on menty alusta asti enimmäkseen ilman satulaa, paljon pelkällä riimulla, ja nyt viimeaikoina enimmäkseen ilman varusteita. Mä olen itse puskatallien kasvatti, satulalla ratsastin ehkä yhteensä kymmenen kertaa tallilla, jolla kävin monta vuotta monta kertaa viikossa. Ehkä muutenkin kun täältä landelta tulee, niin se ei oo niin vakavaa. Caro toimii ilman varusteita mukavasti, ja riimun kanssa saadaan tehtyä väistöt, avot, sulut, esteet, vastalaukat jne, eli oikeastaan kaikki. Ihanan positiivinen kirjoitus!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivinen olen todella tuon ratsastuksen jälkeen! :) Tuohon juuri itsekin pyrin, että saisi kaikki asiat tehtyä ilman suitsia samalla tavalla kuin suitsillakin. Ja varsinkin nyt kesäaikaan on niin kiva harjoitella ilman varusteita menoa, kun ei ole muita ratsastustunteja kuin leirien tunnit pari kertaa päivässä, joten on koko kenttä tilaa :)

      Poista
  2. Kiva postaus, ja muutenkin kivan oloinen hyvillä kuvilla varustettu blogi sulla!
    Minä olen kokeillut riimuratsastusta ja huomasi kyllä, kuinka hevonen nautti siitä. :) Jonain päivänä täytyy vielä kokeilla kokonaan ilman varusteita menemistäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo riimuratsastus oli kyllä tosi kivaa :)

      Poista