Sain kuitenkin Melkkilän uudesta heposesta Olavista :DD ja Lotasta kuvia karsinassa. Lotasta puheen ollen, menin maanantaina niillä hackamore-suitsilla ja se oli ehkä kamalinta ikinä. Minua on peloteltu ihan tarpeeksi että hackamore voi murtaa hevosen nenäluun tai tukehduttaa sen, joten enhän minä uskaltanut sitä pidätellä hirveän voimakkaasti. Lisäksi hän ei kyllä suostunut taipumaan suuntaan tai toiseen (vasemmassa kierroksessa on aina ongelmia) joten tunti oli melko hankala.
Toivottavasti se saisi nyt ne kuolaimet takaisin...
Olavi on ihana 6-vuotias yksityishevonen, varmaan joku pv-ruuna, mutta herraisä se on ISO :D
Pari kertaa olen mennyt Lotan karsinan ohi ja katsonut että heppa makaa kuolleena karsinassaan, mutta hän vain pikkusen lepäilee :3
Menimme alkuverkassa ilman jalustimia kolmea puomia ravissa ja laukassa, JA kiitos sen, sisäreidet ovat nyt melkolailla käyttämättömissä. Huomenna ois ne koulukisat jossa tarvis istua harjotusravia, että niitä reisilihaksiakin kyllä tarvittaisiin... :s Niin, Huima poniseni oli todella outo, vaikkakin erittäin hyvällä tavalla outo. Se kulki heti alkukäyntien jälkeen niin rennosti ja hyvin, kuin olisi mennyt juuri ammattilaisen tehovalmennuksessa, vaikka oli ollut koko päivän vaan sisällä ja pari tuntia tarhassa. Poni kulki pyöreänä ja kantoi itsensä heti, eli alkuverkka sujui hyvin (siihen asti kunnes otettiin ne perhanan jalustimet pois).
Ei siinä mitään, kyllähän osaan jo melko hyvin istua siellä harjoitusravissa, mutta kun jaloilla ei ole mitään tukea, otan sen tuen sisäreisillä, joten arvatkaa vaan miltä tuntui puristaa sisäreisiä yhteen sellaiset viistoista minuuttia ensin ravissa ja sitten laukassa. Kun ponilla ei ole mikään maailman pehmein laukka, vaan se on melko töksähtelevää, niin siinä se istuminen onkin jo hiukan hankalampaa.
Sitten tulimme ensin kolmea puomia, jonka jälkeen tuli Huimalle viisi laukkaa ja pysty. Se onnistui ja sen jälkeen tulimme puomi-pysty-pyomi, jonka jälkeen sama pysty, josta kaarre okserille, joka oli kaarevassa linjassa siihen puomi-pysty-puomi-juttuun. (osaan selittää nää erittäin selvästi..)
Tultiin pari kertaa niin, kunne loputkin puomit otettiin pois ja tulimme radan.
Olin valkassa pettynyt ainoastaan esteiden korkeuteen. Viimeviikolla hyppäsin taas niitä ihania isoja esteitä ja tunsin, että osaan jotain ja nyt taas taannuin tähän kuudenkympin tasolle.. :s
Sitten vielä tällainen erittäin tyhmä päähänpisto, olen menossa nyt Huimalla koulukisoihin siihen seuramestaruuteen, mutta sen lisäksi vielä jälki-ilmoitaudun Dandylla ratsastuskoulumestaruuteen, eli ensimmäiseen luokkan. :D Sen takia se oli tyhmä päähänpisto, että Dandy on koulussa vaikea. Se näyttää helpolta ja kevyeltä, mutta pysähdysessä se heittää takaosan AINA sivulle ja en ole kokeillut sillä varmaan ikinä pysähdystä tai peruutusta. :-)
Nyt vaan erittäin luottavaisena menen sillä kisoihin ja yritän verkassa kokeilla kaikkia asioita. Ai nin, Dandy myös osaa vaihtaa laukan erittäin hyvin, eli sekin saattaa tulla ongelmaksi. :-) #positiivinen ;D
Tänään saattaa tulla vielä toinenkin postaus jos jaksan, kun mennään tallille kouluaitoja kasaamaan ja heppoja puunaamaan. En tiedä miten päin teen, kirjoitanko tänään yhden ja huomenna yhden, vai teeenko taas koko viikonlopusta yhden pidemmän...
xoxo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti