8. toukokuuta 2016

Last change I gave to you....

....and you took it!

Voi onnenkyynel, mikä päivä! Nyt on pakko tehdä kunnon paljastus ja kertoa teille: Eilen kun olin lähdössä tallilta, huomasin Huimiksen toisen ratsastajan peruuttaneen ja aloin pohtia pitäisikö jälki-ilmottautua ykkösluokkaan kuuteenkymppiin. Pohdin ja mietin yön yli hyviä vaihtoehtoja ja puolia ja aamulla se olikin varmaa. Ilmottautuinen menikin aika täpärälle ja ehdin verkata harmikseni vain vartin, koska kanslia ei auennut ajoissa ja kului aikaa seuran ja hevosvuokran hintojen selvittelyyn.

Menin maneesiin verkkaamaan tyytyväisyyttä hehkuen ja voi miten pieniltä ponin askeleet tuntuivat! Nyt kun olen mennyt paljon Mimmillä niin pienen ponin lyhyet askeleet olivat nopeaa kevennettävää. En uskaltanut alkuun ottaa paljoakaan tuntumaa, koska olympiakuolain oli kakkosrenkaassa toista ratsastajaa varten, joten siirsimme sen nivelrenkaaseen.
Nyt poni tuntui hyvältä ja verkka sujui laukassa ja ravissa hyvin. Verkkaesteille tuli hyvä askel kaikille muille, paitsi ensimmäiselle pystylle, johon lähdin kaksi askelta liian aikaisin Mimmin hyppytyylillä. Poni kuitenkin hyppäsi ja este sujui.

En saanut huiman radasta videoa, koska siinä vaiheessa ei ollut vielä kuvaajaa alakentällä. Kuvia kuitenkin tuli ja niitä lisäilen tänne sitten, kun niitä tulee.

Radalle menossa oli hyvä mieli. Olin ensimmäinen lähtijä, niinkuin jälkkärit yleensä Melkkilässä ovat, joten menin kentälle kello 11. Sain pyöriä aika pitkään käynnissä ja ravissa, kunnes kaikki hienosäädöt olivat hoidettu ja pilli vihelsi. Nostin laukan ja suuntasin kohti lähtölinjaa.


Ensimmäinen este, mukava pieni pysty sujahti alta tuosta vain. Kakkosokserille tuli huono askel. Murto-osan sekunnista ajattelin että poni pysähtyy, (vaikka samalla myötäsin) mutta poni hypähti yli erittäin epämukavalla kaninloikalla. :D


Kolmas pysty meni hyvin kun otin tarpeeksi kiinni ja neljäs okseri hyvästä askeleesta. Kolmannen ja neljännen välissä poni pääsi hiukan lisäämään laukkaa, mutta välimatka oli niin pitkä ettei se haitanunt ja sain sen kiinni. 


Viides tuli hiukan lähelle, mutta sujui ja kuudes onnistui hyvin. Seitsemäs oli okseri leveillä johteilla L-päädystä käännettynä keskihalkaisijalle. Ehkä radan haastavin este, kun ei ollut kuin yksi portti ja yksi lankku. Okseri kuitenkin sujui hyvin, sekä sen jälkeen tuleva kaarevalla seitsemän laukan linjalla oleva lankkupysty, joka oli uusinnan ensimmäinen.

Uusinnan toinen, eli yhdeksäs, oli sama pysty kuin kuudes.
Vauhti päällä ja leveä hymy naamalla :D


Yhdeksäs

Kymppi

Okserilta ei kuitenkaan käännytty lankulle, vaan jatkettiin suoraan ja käännyin kahden esteen välistä  ykkösesteelle, joka oli numero 11 ja viimeinen.

Puhdas ja melko siisti 60cm rata, jos ei oteta huomioon sitä että jouduin pidättelemään koko radan ajan ihan kunnolla. Edes esteiden päällä en ehtinyt työntää käsiä niin eteen, että olisin oikein kunnolla myödännyt, mutta ehkä se oli ihan hyvä ettei poni päässyt pinkomaan turhan kovaa vauhtia.
Lähdin kentältä niin leveä hymy naamalla että se ylettyi varmaan korviin asti.

Leveä hymy oli kyllä koko radankin ajan... sain palautetta siitä kuinka hauskalta hyppiminen näyttää kun virnuilen siellä ponin selässä koko matkan :D

Ensimmäinen ajatus: Tähän on hyvä lopettaa meidän kisaura, puhtaaseen superhyvään rataan.
Toinen ajatus: Tästähän tää lähtee uudestaan, voin kisata Huimalla ulkokisoissa Mimmi lisäksi!

Joten... en tiedä. Huimis on edelleen poni joka otetaan kisoissa heti ensimmäisenä päivänä ja Mimmistä en luovu sen takia että voin mennä "epävarmemmalla" ponilla. Jos Huimista ei oteta tai se peruutetaan, voin sillä hypellä joitakin pieniä luokkia. Ehkä aluekisoissa 70cm? Kuka tietää.


Leijailin muutaman minuutin ja join vettä kuin sieni, koska kenttä pöllysi ja kuivatti suun ja kurkun. Sitten hainkin Mimmin ja menin verkkaamaan.
Kävelin jonkin aikaa, kunnes otin ohjat ja ravailin. Mimmi tiesi heti mistä oli kyse, se oli hereillä ja välillä jopa vähän vahva. Ravailin ympyröillä ja otin pitkillä sivuilla lisäyksiä. Tilaa oli hyvin, koska maneesissa minun lisäkseni oli vain kaksi ratsukkoa. Laukka pyöri alussa jo hyvin ja vaikka Mimmi on välillä hidas vertymään se oli heti kuulolla ja avuilla. Sain kävellä pitkin ohjin parin suorituksen ajan, koska välissä oli radan korotus ja 10min tauko.
Kävelyn jälkeen tulin kerran ristikon ja muutaman kerran pystyä. Askeleet sopivat ja hypyt olivat hyviä. Kokeilin tulla hieman pienemmästä tiestä ja ongelmia ei tullut. Okserille tulin vain kolme kertaa ja kaikki onnistuivat hyvin. Viimeiseksi tulin molemmat esteet peräkkäin.

Sitten olikin aika lähteä kentälle. Lähdin toiseksi viimeisenä ja ehdin katsoa kaksi rataa. Omalla vuorolla Mimmi olikin heti valmiina ja tervehdyksen jälkeen pillinvihellys tuli pian.
 Lähdinkin kohti ykkösestettä joka olikin edelleen 60cm korkuinen. Kakkoselle piti hiukan ottaa eteenpäin ja menin ihan aitaan asti, että sain kolmoselle kunnon kaarteen.

Kakkoseste

Kolmonen meni hyvin. 
Neloselle tuli pitkä hyppy hieman kauempaa, samoin vitoselle.

Neljäs

Vitosen ja kutosen välisestä kaarteesta sai paljon kivoja kuvia :D


Kutonen lähti taas kauempaa, mutta neiti kyllä venyy

 Ensin otrin kunnolla eteenpäin kulmaa kohti, jonka jälkeen (ainakin yritin, hieman epäonnistuin) otin kiinni seiskalle

Seiskan hyppy silti onnistui ja väliin tuli kuusi laukkaa, lankkupysty hieman kauempaa hypättynä.
Uusinnan ensimmäinen eli kasi tuli lähelle ja taas otin kunnolla eteenpäin.

Nyt sain paremmin kiinni kaarteessa ja askel osui paremmin kymppiin.

Tein taas pienemmän tien kääntyen esteen välistä ja yksitoista lähti hieman kauempaa mitä noinkin pieni pysty tarvitsisi....

Olin juuri lähdössä kävelemään pois kentältä, kun palkintojenjakoon kuulutettiin ykkönen, Lotta Aaltonen - Mienchen, kolmonen ja nelonen. Fiilikset katossa. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kunnon sijoittuminen ja vielä toinen sija! Toisesta vaiheesta siis 0vp ajassa 26,79. Huimiksella aikaa oli toisessa vaiheessa 29,88, virheettömästi, ponilla kun on hiukan lyhyempi laukka kun Mimmillä. Mutta supertyytyväinen olen molempiin!
Mutta että ruusuke. Ja ruusu. Punainen (kuollut) kukka. :D



Tosi kiva kuva mutta.... mikähän tuo mun ilme mahtaa oikein olla?

Tässä nyt ei ole kummallakaan oikein ilme kohillaan... :D

Ja sitten mentiin. Katsojat varmaan nauroivat kun ensimmäisen kierroksen jälkeen meikäläinen lähti omille reiteille... ympyröitä ja voltteja siellä täällä kun heppa tahtoi lähteä lapasesta :D




Siinä vielä videota mun ja Mimmin radasta

Yritin sitä hiukan elvyttää, mutta eipä se tuosta oikein näytä tokenevan...





xoxo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti