Kouluilua vai löhöilyä?

Huomasin että postaukset Lotan kanssa ovat käyneet todella vähiin, luultavasti sen takia että ratsastelen Lotalla myöhään illalla kun ketään ei ole kuvaamassa, tai vastakohtaisesti aikaisin aamulla. Minulla ei siis ole kuvia ollenkaan, mutta ehkä me tästä selvitään.

Mutta kuitenkin jos nyt hiukan kerrotaan, Lotalla oli jaloissa jotain pientä ongelmaa, joten menin pari viikkoa vaan ilman satulaa. Se oli tavallaan todella rentouttavaa, koska satulan kanssa tulee aina väännettyä sitä kunnon koulua, nyt sai vaan löllöillä. Leirillä ollessani maanantaina heppa oli paras ikinä. Ilman satulaa, varsinkin kentällä kun Lotalla on meno päällä, olen tottunut siihen että ravista saatan heilahtaa puolelta toiselle ja roikkua hengen hädässä kaulassa kiinni, etten putoa... Mutta kaikki tuntui menevän suunnitelmien mukaan.

Eilen lähdin taas illalla tallille ja lähdin maastoon kello 21. Kävelin ja ravasin pikkumatkan, kunnes menin laukkaamaan erään hiekkatien. Lotalla oli todella paljon virtaa ja pohdin, mahtoiko sillä olla ollut edellisenä päivänä vapaapäivä. Laukka oli melko isoa, mutta se ei tuntunut niin huteralta kuin joskus.
Ravasin tien takaisin päin ja kävelin loppumatkan tallille. Koska koko ajan tihutteli hiukan vettä, päätin mennä maneesiin. Siellä ei ollutkaan ketään, joten sain ravailla ja laukkailla mukavasti pitkää uraa pitkin. Lottakin oli hiukan rauhallisempi maneesissa, kun oli neljä seinää ympärillä.

Sain idean, että voisin tulla jonkun kouluradan. Mietin ensin aikuismerkkiä, mutta siinä oleva käyntiosa vie niin paljon aikaa, että päätin tulla vain lyhyen ja ytimekkään Helppo C:1 2000. 

Rata sujui yllättävän hyvin. Videossa näkyi kyllä Lotan hiukan omalaatuinen laukka ja ravi, mutta muuten se näytti ihan hyvältä. Rata myös tuntui hyvältä ja sain työskenneltyä koko ajan. Hiukan petyin itseeni siinä, kun en saanut Lottaa yhtään myötäämään koko radan aikana... mutta sehän ei ole se päätarkoitus!

xoxo