Elikkä rippileirin aloitus. Olin Melkkilässä kaksikymmentä vaille kymmenen ja olin jo ennen kymmentä valinnut sängyn ja purkanut tarpeelliset tavarat. Itseasiassa taisin olla jo vaihtanut jopa ratsastushousut päälle, valmiina siis tuntiin. En jaksa selittää päivistä paljoa muuta kuin ratsastustunneista, koska minulla ei ole kuvia muusta enkä edes oikein muista enää... :D
Koska ensimmäinen tunti oli jo yhdeltätoista, listat tulivat pian. Ja kukapa muukaan siellä odottaisi kuin.... Roniponi. Mutta onneksi satoi ja tuuli sen verran, että menimme maneesissa. En nimittäin tykkää mennä Ronilla kentällä ollenkaan, koska siellä se ei keskity mihinkään. Maneesissa Roninen kuitenkin toimi ihan kivasti.
Teimme loivaa kiemuraa käynnissä ja ravissa ja ainoat hankalat kohdat olivat kiemuralle kääntyminen, kun poni meni mutkalle ja kaaresta tuli älyttömän pullea.
Tunti meni hyvin siihen asti, kunnes tuli laukan aika. Ikävä kyllä laukkasin toisessa päässä ympyrällä, joten sieltä en saanut videota. Vasempaan kierrokseen laukka toimi samalla lailla kuin yleensä, eli paremmin kuin oikeaan. Oikeassa kierroksessa sain neljä kertaa yrittää nostaa laukkaa, kunnes se nousi.
Laukkasin rauhassa (pelkäsin koko ajan että poni lentää nenälleen, kun menee niin etupainoisena) kunnes tapahtui se, mitä olen joka kerta odottanut. Ponin etupää katosi alta ja huomasin istuvani maassa. Olin lennähtänyt kaulan yli komealla voltilla ja pyörähtänyt istumaan. Hieman hölmistynyt olohan siinä oli, mutta takaisin selkään ja uudestaan. Pidin kädet korkealla, kannattelin ponin päätä ja laukka toimi ehkä hiieman paremmin. On se edelleen todella vaikea, mutta mielenkiintoinen projekti, mikäli sillä tahtoisi ratsastaa enemmän.
Iltapäivällä oli estetunti ja en oikein odottanut ketään tiettyä hevosta. Silti pieni järkytys oli, kun listassa luki nimeni perässä Maucca. Huhhuh.
Tunnista ei oikein tullut mitään. Itse en ollut parhaassa mahdollisessa moodissa ja yleensä Muacca kiertaa E-kulman viiden metrin päästä, laukassa en päässyt lähellekään koko L-päätyä. Hiukan alkoi mennä hermo. Esteillä Maucca nyt aina on kovin omalaatuinen, joten hypyt tuntuivat kummallisilta.
Pahoittelut joidenkin kuvien laadusta, koska otin ne kuvakaappauksina videoista... :D
En voinut vastustaa kiusausta laittaa juuri tätä kappaletta taustamusiikiksi...
Vähän paha maku jäi suuhun molemmista ratsastustunneista, mutta toivelistaan tulikin koulutunnille Huima ja estetunille Huima ja Mimmi. Jaoimme myös hoitohevoset ja sainkin Huima-ponin, koska sitä toivoi minun lisäksi vain yksi. Päivä oli muuten todella mukava ja hauska, rippikoulukaan ei tuntunut kamalan tylsälträ. Toivelistasta toiveikaana kävin sitten nukkumaan ja odottamaan uutta aamua ja uutta listaa.
xoxo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti