Perjantaina sain estevalmennukseen Nean kuvaamaan, mutta jotenkin kuvien siirtäminen ja postauksen tekeminen vain unohtui. Listassa luki Mimmi ja rata oli kiva. Vähän oli ennakkoluuloja kolmen esteen linjan suhteen, että mitä jos en saakaan heppaa kiinni toisella osalla, mutta eipä siitäkään ongelmia loppujen lopuksi koitunut.
Jalat olivat kipeinä torstaisen estevalmennuksen jäljiltä, koska Mimmi oli ollut jo varattu niin minähän olin kokeillut langanlaihaa Dandya, jonka kanssa reidet huutaa hoosiannaa ensimmäisen laukkapätkän jälkeen. Eipä siitä estetunnista oikein mitään tullut, mutta ei mitään ihan kauheita epäonnistumisiakaan ollut. Ja sehän olikin vain yksi valkka sinne tänne.
Alkuverkka sujui aika itsenäisesti ja yritin mennä salmiakki-kuviota, koska siinä sain maanantaina Mimmin todella hyväksi. Kyllästyin ja luovutin kuitenkin pian ja aloitimme valvotun verkan pääty-ympyrällä harjoitusravissa tahtia säätelemällä. Sain Mimmin askelta lyhennettyä sen viiden metrin pätkän aikana todella hyvin, se ravasi niin lyhyttä ravia että se olisi mennyt ponin ravista, mutta tuli silti kevyesti vain istunnalla takaisin isompaan raviin.
Välillä tuntui että alla olisi kirahvi, koska eipä tuo heppa suostunut lyhenemään ollenkaan.
Ravien jälkeen otimme oikeaa laukkaa ja tehtävänä oli mennä kolmea erilaista laukkaa: harjoituslaukkaa, koottua, sekä keskilaukkaa. Se tuotti jo vähän enemmän pään vaivaa, koska laukassa Mimmi ei ole se helpoin koottava, eikä tule keskilaukan jälkeen takaisin niin hyvin. Joten aina sen pätkän, kun piti mennä normaalia harjoituslaukkaa, otin Mimmiä vain kiinni ja yritin lyhentää askelta. Sain kootun laukkapätkän viimeisillä askelilla sen vihdoin hyväksi, mutta silloin piti jo taas lisätä eteenpäin. Se oli erittäin hyvä tehtävä ja jos olisi ollut enemmän aikaa, Mimmistä olisi tullut sen avulla varmasti todella miellyttävä ratsastettava.
Aloitimme verkkahypyt pikkuisella ristikolla, josta sitten nostimme ylöspäin pystyksi.
Esteen ollessa joku ~70 senttiä korkea, musta tuntui aivan joltain mahtavalta GP-ratsastajalta, kun askel osui joka kerta ja estekin näytti vähän tavallista isommalta. En ole kasikymppiä hypännyt varmaan sitten kevään, joten tuo pieni pysty tuntui jo isolta voitolta.
Yksittäisten hyppyjen jälkeen siirryimme kolmois-linjan pariin. Siihen tuli joko viisi ja viisi, tai neljä ja neljä laukkaa. Ensimmäiselle pystylle askel tuli hiukan lähelle, joten jouduin ottamaan vähän eteenpäin, mutta molemmat välit sujuivat hyvin neljällä laukalla.
Tunnilta ei nyt kauheasti kuvamateriaalia ole, koska tulimme radankin vain kerran, emmekä kerta kaikkiaan hypänneet kovin paljoa. Radassa oli kolmen linja, vesimatto lävistäjällä ja linjan kaksi ensimmäistä uudestaan. Siitä tuli video, mutta kotona huomasin että kamera ei enää näköjään tarkenna itsestään videota ottaessa, joten se oli todella huono enkä vaivaudu lataamaan sitä Youtubeen.
Mimmi ja Huima on siirretty tarhaan, josta niitä sitten hiukan aikaa kuvailin, mutta Maucca tuli eteen ja peitti kameran näkyvyyden isolla mahallaan (anteeksi, en voi näille kehnoille vitseille mitään, mutta ne on vaan niin totta!).
Jossain kohtaa aurinkokin uskaltautui hiukan pilkahtelemaan, aloin heti toivomaan jospa saisimme aluekisoihin tänäkin vuonna kauniin sään.
Juoma-altaan vieressä oli todella kiinnostava ämpäri, jota jokainen tarhaan tulija kävi vuorollaan tutkimassa korvat tötteröllä.
xoxo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti